sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Aika syö ihmistä

Aika muttaa ihmistä ja ihminen muuttuu ajan myötä, lisääntyneiden vuosien myötä ihminen ikääntyy, persoonallisuus kenties muuttuu, mutta ennenkaikkea ihminen ei yleensä nuorru vuosien myötä, ainakaan luonnollisin keinoin..

Tämän sain huomata kun kävin eilen tapaamassa ihmistä jonka olen viimeksi nähnyt noin 2 ½ vuotta sitten, kyseessä oli eräs tuttavani jonka kanssa välit oli siinä välissä poikkikin jonkunaikaa, mutta jutteluyhteys löytyi jossain vaiheessa taas ja eilen kävin kyseistä henkilöä tapaamassa.

Olen kuullut ennenkin kyseisen asian, kaveri jonka näin kesällä ei ollu nähnyt muo ½ vuoteen jä hänen mielestään olin vanhetunnu pari vuotta. Mitä luulette että reippaat 2 vuotta väliä tekee sitten? Kyseiselle ihmiselle iski ilmeisesti pienimuotonen shokki, koska koko tapaamisajan kyseinen ihminen oli suhteellisen hiljainen minua kohtaan, taisi lyödä aika järkytyksenä ilmeisesti kuinka paljon kasvonpiirteeni ovat vuosien ja ennenkaikkea myös sairauteni myötä muuttuneet. Olen itsekkin asian huomannut, sairauteni aikana olen vanhentunnut, enemmän kuin fyysinen aika joka on kulunnut sairastumisesta.

2½ vuotta on suurinpiirtein karkeasti aika jonka olen sairastannut, lokakuussa 2009 hakeuduin lääkärille, kuten olen aiemmin maininnut, elämme nyt maaliskuuta 2012, vuodet ja kuukaudet ovat muokanneet minua, niin ihmisenä luonteen osalta, kuin myös fyysisesti. Väittäisin itse karkeasti että fyysisesti tapahtunnut vanhentuminen on tapahtunnut tuplana, väittäisin sairauteni aikana vanhetuneeni noin 5 vuotta. Totuudenperästä en sitten tiedä, että mikä on lähellä totuutta, mutta tuon asian huomaa parhaiten kun tapaa ihmisiä joita ei ole pitkään aikaan nähnyt.

Vielä kuvamateriaalina, arvioikaa itse:

Vuodelta 2009.

Noin kuukauden vanha kuva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti