Motiivini blogin julkaisuun

Eräs lukija kerran kysyi blogin ulkopuolella että miksi oikeestaan kirjoitan tätä blogia, miksi jaan näin henkilökohtaisia asioita osittain täysin tuntemattomien ihmisten kanssa.

Syitä on monia, pääsyyni on ehkä halu jakaa tarina, halu osoittaa niille ihmisille jotka harmittelevat flunssaansa ja kuumetta, yskäänsä, tai kuten erään lukijan tapauksessa, leikkauksesta toipumista, että asiat voivat olla pahemminkin, jos vaan osaa nähdä asiat niin. Näen asiat itsekkin sillä tavalla, vaikka oma tilanteeni on mikä on, niin on ihmisiä joiden tilanne on pahempi kuin minulla, eikä minulla loppujenlopuks niin huonosti pyyhi vaikka vaikeuksia onkin.

Ehkä niin ikään omalla tavallaan tämä blogi toimii omien ajatusten purkukanavana, saa ajatuksia purettua päästä, konkreettisesti eteensä myös asioita miteittäväksi, sekä niinikään konkreettisesiä asioita joista jälkeenpäin muistella, ja jos joskus miettii etti miten joku asia suurinpiiretein meni, voi vastaus tästä blogista löytyä, ehkä sille ei tällä hetkellä tule tarvetta, mutta kun tätä aikaa 10 vuoden päästä muistelee, voi täältä vastausia saada niinikään itelleen kirjoituksien joukosta kun osa asioita jo ajan saatosta saattannut unohtua.

Niinikään, haluan myös kannustaa ihmisiä jakamaan tarinansa, koska monella tapaa se on hyvä asia, kuten sanoin saa ajatuksia päästään pois, sekä niinikään, jotkut tarinat on tehty jaettaviksi omalla tavallaa, kuten sanottua, ehkä joku omassa tilanteessani ei haluaisi tarinaansa jakaa, mutta itse niin olen päättännyt ja haluan tehä.

Eräässä paikassa esitettyyn väitteseen voisin niinikään tässä vastata, en jaa tarinaani sen vuoksi että haluaisin ihmisiltä sääliä, ei, en todellakaan, päinvastoin, sääli on asia mitä nimenomaan juuri en halua vastaanottaa. Sääliä en kaipaa enkä halua, siitä ei ole mitään hyötyä, ei minulle, eikä sille joka sitä yrittää antaa, vaikka tarkoittaisikin vain ja ainoastaan hyvää sillä, sen sijaan mielipiteitä, kysymysiä, palautetta sekä muuta asiaankuuluvaa otan mielelläni vastaan.

Niinikään, ehkä tarinallani haluan myös osottaa että vaikka elämä kääntyy selälälleen, voi siitä selvitä, muiden tuen avulla kuin pohdiskelemalla asioita itse, välillä pysähtymällä miettimään asioita, sekä niin edelleen, asioita voi selvitä, ja vaikka kaikki tuntuisi mahottomalta, niitä parempia päiviä tulee joskus, vaikka siltä ei aina tuntuisi.

Mutta loppujenlopuksi, suurin motiivini on ehkä tosissaan se että haluan kannustaa ihmisiä näkemään asiat eri lailla tarinani myötä ja sen kautta.