Kesä sujui tosiaan suhteellisen kivuttomasti ja ongelmitta, mitään sairauskohtauksia ei ollut mutta heikkous oli edellen jaloissa ajoittain tallella, jonka vuoksi lääkäri päätti uusia kaikki kokeet, niinikään myös litvorin uusinnan elikkä selkäydinnäytteenoton uusinta oli edessä, kaikkihan muistamme miten edellinen kerta päättyi. Myös molemmat magneettikuvat uusittiin sekä niinikään teetätettiin jälleen uusi sähkökoe kahden edellisten jatkoksi.
Pelonsekaisin tuntein hyväksyin että likvorin otto oli uudestaan edessä, tosin, mitään suurempia pelkoja ei silti ollut mielessä, ainoastaan huonot moistot takaraivossa väkisinkin pisti miettimään että mitä jos kaikki tuo uusintuu. Hoitajan varatessa aikaa likvoriin hän kysyi pakollisen kysymyksen ''Saako kandi suorittaa näytteenoton?'' Hoitajat ilme ole suhteellisen näkemisen arvonen kun ilmoittin että kyllä mun puolesta saa, hän hiljaa totesi vaan ''ei hitto mikä hullu...'', kyseinen hoitaja tiesi miten edellisessä likvorissa oli käynyt ja täten hän ei uskonnut että luottaisin kandiin asiassa, mutta vastoin hänen olettamustaan, ei minulla ollut mitään sitä vastaan vaikka joku muu saattaisikin vaatia tuommosen jälkeen nimenomaan ammattitaitoista lääkäriä.
Likvori otettiin marraskuun alussa ja toimenpide sujui suhteellisen kivuttomasti, tosin kandi joutui pistämään kylläkin kaks kertaa käänettyään neulan selkäytimessä väärään suuntaan (muistaakseni neula kuului vääntää vasemalle ja kandi väänsi oikealle) toki tämäkin oli ohjaavan lääkärin vika koska ohjaava lääkäri sekos ja sano väärän suunnan, joten kyseiselle kandille puhtaat paperit toimenpiteestä. Toimenpiteseen sisäänastuessa kandikin ihmetteli että kuin hitossa suostun siihen että hän tekee toimenpiteen, selkeää vastausta mulla ei kyll kandille ollu mutta en vaan tiiä miksei asiaan tosiaan ongelmaa mulla ollu vaikka kaikilla muilla tuntui olevan.
Joulu- ja Tammikuun aikana uusittiin molemmat magneettikuvaukset joista jälkimmäinen, selkärangan magneettikuvaus oli suhteellisen hauska kokemus myöskin, päivystyspotilaiden vuoksi mutt kuvattiin sairaalan parkkipaikalla rekan peräkärryssä johon ei ollu keretty pistää lämmitystä kiinni, joten siellä mutt sitt kuvattiin parin asteen lämpötilassa boxereissa, oli muuten suhteellisen vilposaa makaa kuvauksessa...
Helmikuussa tehtiin tosiaan tuo uusi sähkökoe jossa tungettiin vuorostaan päähän semmnen päähine jota käyttä johdettiin päänahkaan sähköä, oli erittäin mukava kokemus sekin, pää kutis viikon sen jälkeen varsinki ku kokeensuorittannut hoitaja raapi päänahan hajalle sitä kypärää varten semmosella hiton metallitikkulla, ai että kun teki mieli lyödä sitä hoitajaa välillä. Raapimista kesti tosiaan se 30 min ennenku kypärä oli päässä lopulta. Mutta loppujenlopuks kivuttomin kaikista sähkökokeesta tuo oli.
Maaliskuussa 2011 tarinani sai jälleen uuden käänteen johon palaan jälleen uudessa tarinanpirstaleessa vuorostaan. Maaliskuu sisälsu uuden sairaalan meriittilistalle sekä muutenkin dramaattisen käänteen tarinani osalta joka vaikuttaa tarinaani tähän päivään asti edelleenkin negatiivisessa muodossa.
Tarinani edelliset osat niputettuna tässä mikäli tarinani on sinulle tuntematon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti